M2 -Vaikuttava kokemus 22.3.2025
Sibelius-Akatemia ja Sakari Oramo
Helsingissä koettiin viime keväänä (2025) poikkeuksellinen tilanne. Kolme orkesteria esitti Mahlerin toisen sinfonian Musiikkitalossa. Kun eläköitymisen aikaan osui tuo SIBA konsertti, johon ei ollut kausikortteja ja lippuja saatavissa – alkuun hyvinkin, läksiäisiä oli mahdollista juhlistaa isolla porukalla ja isolla ohjelmalla. Näin myös tehtiin. Konsertin teemaotsikkoa “Ikuiseen lepoon ja uuteen elämään” mukaellen juhlan aiheeksi tuli “Jussi to retire and join VTT’s Mahler Guild”. Killan toiminnan jatkuvuus jää nähtäväksi, mutta eläkeläinen harjoittelee blogin kirjoittamista ja tekee seuravaksi editoidun käännöksen läksiäisten käsiohjelmasta:
Lepoon ja uuteen elämään
Gabriel Fauré: Requiem (1888)
Jani Sivén, conductor Sini Wallius, organ
Manca Kumar, soprano Gabriel Kivivuori Sereno, baritone
Sibelius Academy Choir Jani Sivén, choir coach
S. A. Kuopio Unit Chamber Choir Saara Aittakumpu, choir coach
Gustav Mahler: Symphony No. 2 (1894)
Sakari Oramo, conductor Jani Sivén, choir master
Hannele Ahola, soprano Marion Jegou, mezzosoprano
Sibelius Academy Choir Jani Sivén, choir coach
S. A. Kuopio Unit Chamber Choir Saara Aittakumpu, choir coach
Helsinki Music Centre Chorus Nils Schweckendiek, choir coach
Postludium and dinner: VTT ‘Mission Mahler’
Suuntimia Mahler kakkosen kuunteluun
1. “Allegro maestoso”


Ensimmäinen osa on pitkä ja voi olla raskas reissu kuulijalle – kuten orkesterillekin. Sitä luonnehditaan yleensä tunteiden kuvaukseksi hautajaisseremoniassa, jossa muistellaan ja surraan ensimmäisen sinfonian ‘sankarin’, eli [Jean Paul, ‘Titan’] romaanihenkilön tai ihan kenen tahansa ihmisen elämää ja kuolemaa. Mahler käyttää tässä uutta sävellystapaa – “tunteiden kontrapunktia” lisättynä “melodiseen kontrapunktiin”. Sen tarkoituksena on vetää kuulija mukaan draamaan ja ottaa vastaan taide-elämys nuottien ja sointujen laskemisen sijasta. Soittajat ja soitinryhmät soittavat vuoroitellen erilaisia motiiveja eri tunnelmissa ja tunteissa, myös samanaikaisesti.
Tässä käytetään äärimmäistä dynaamista asteikkoa (kuva), eikä tunneskaala ei ole yhtään kapeampi. Se ulottuu kohtalokkaasta epätoivosta rakkauteen ja toivoon. Kaksi pääteemaa ilmaisevat tunneskaalaa:
• “hautajaismarssi, merkityksetön elämä”, tämä saa pääroolin ensimmäisessä osassa;
• “toivo ja visio valoisammasta tulevaisuudesta” vahvistuu sitten finaalissa.
Kaksi muutakin temaattista elementtiä voidaan erottaa:
• “kohtalo koputtaa oveen” – vahva ja rytmikäs aloitus, Beethovenin viidennen tapaan.
• “dramaattisuus” – intensiiviset dramaattiset purkaukset ja crescendot (kasvava melu)
Kehitysosio alkaa solistisilla näkökulmilla, joita eri soittimet esittelevät. Ainakin minulle tulee vaikutelma siitä, ettei säveltäjä muistele yksinään sankariaan. Hänen elämäänsä muistellaan porukalla, ja kukin omalla tavallaan. Näin ei tietysti ole tehty, mutta kapulle olisi voinut kirjoittaa nuotteihin ohjeeksi: “otetaan yleisö mukaan”. Tämä johtaa sitten crescendoon ja oikeasti äänekkääseen ja dramaattiseen purkaukseen.
Kaiken kaikkiaan, tässä voi halutessaan kokea “yksilön tunteiden” ja “joukkojen jyräävän voiman” välistä jännitettä. Mahler käyttää usein isoa orkesteria kamarimuusikoiden tapaisena solistien joukkona, niin tässäkin. Herkät ja lyyriset soolot voi nähdä ihmisten ääninä, kun taas jyräävän voiman rooliin tarvitaan isompaa palettia. Kannattaa muistaa, että tuohon monarkiseen aikaan joukkovoimaa ei juurikaan käytetty demokratian nimissä. “Joukkovoima” oli vielä suunnilleen synonyymi armeijalle. Finaalissa nähdään sitten toisenlaistakin joukkovoimaa, kun kuoro pääsee ääneen, eli sitä kohti.
Tuon dramaattisen purkauksen jälkeen kuullaankin tärkeä ennakkoaavistus: [kohdassa 1:27:30/SIBA] huilu aloittaa ja viulu liittyy mukaan vihjaamaan siihen, mitä Mahlerilla on myöhemmin sanottavana solisteille kirjoittamillaan sanoilla (finaalin Ylösnousemus -oodi nimetään yleensä Friedrich Klopstock‘in runoksi, vaikka siitä suoraan onkin vain kaksi ensimmäistä jaetta; Mahler teki ja sovitti tekstejäkin, aina tarpeen mukaan). Toisaalta musiikkiin (ja ajatukseen) sopiva oma teksti saattoi joskus syntyä niinkin, että hän otti sanoja ulkomuistista, eikä valmista musiikin ja sanojen kokonaisuutta voinut sitten enää ‘korjata’. Joka tapauksessa, nyt soitetaan sitä, mistä finaalissa lauletaan, kun Mezzosopraano laulaa omalle sydämelleen ja sopraano vahvistaa Mahlerin sanoin:
O glaube, mein Herz, o glaube: es geht dir nichts verloren!
O glaube, du warst nicht umsonst geboren!
Usko pois vaan, et menetä mitään,
et syntynyt ja elänyt turhan takia!
Emme kuitenkaan ole vielä perillä. Runsaan minuutin jälkeen “kohtalo koputtaa oveen”, antaa muistutuksen ja lopettaa haaveilun. [kohdassa 1:29:15/SIBA] bassot ja englannintorvi aloittavat hiljaisesta haikeudesta hieman toiveikkaastikin uudet hitaasti voimistuvan jakson, joka voitaneen nimetä 3½ minuutin mittaiseksi “crescendoksi”, siis lempeästä hiljaisuudesta tuhoisaan meluun. Lopuksi kerrataan taas “kohtalon koputuksesta” alkaen. Kertauksen sisätyy mitä herkintä musiikkia kahden dramaattisen rymistelyn väliin. Osa päättyy trumpetin huutoon [1:38:25/SIBA] ja epätoivoon.
2. “Andante moderato”
Toinen ja kolmas osa voidaan kuulla kaatuneen sankarin elämän jaksoina. Tarkoituksena lienee myös toipua ensimmäisen osan koettelemusten jälkeen.
Toinen osa [1:38:25/SIBA] virtaakin “täysin purjein” paljon kevyemmissä tunnelmissa, muistellen parempia aikoja, mukaan lukien rakkautta. Jopa tanssimusiikkia soitetaan, ei toki loistavaa wienervalssia, vaan vaatimatonta ja lempeää “Ländleriä” ¾-tahtilajissa – kenties muistuttamaan elämästä Böömin maaseudulla (Mahlerin omalla kotiseudulla).
3. “In ruhig fliessender Bewegung”
Scherzo-osilla on tyypillisesti merkittävä rooli Mahlerin sinfonioissa. Tässä [1:50:15/SIBA] kolmas osa “In Ruhig Fliessender Bewegung” herättää kysymyksiä elämän (ja/tai ympäröivän yhteiskunnan) herkkyydestä. Samanaikaisesti tämän instrumentaaliosan kanssa Mahler sävelsi laulun “Des Knaben Wunderhorn” -kokoelmasta, joka oli tuolloin “jokaisessa saksalaisessa taloudessa tunnettu”. Laulu “Des Antonius von Padua Fischpredigt” kertoo, kuinka saarnansa valmistellut Antonius löytää kirkon tyhjänä ja menee joelle saarnaamaan kaloille. Ne kaikki heiluttavat pyrstöjänsä ja kimaltelevat auringossa [1:55:50/SIBA]. Kalojen ja veden liikkuminen on mestarillisesti kuvattu, mutta maailma näyttäytyy kidutetulle sielulle vääristyneenä ja hulluna. Tässä ei lauleta, mutta orkesteri kertoo elävästi saman tarinan.
4. “Urlicht – Sehr feierlich, aber schlicht”
Neljäs osa [1:59:30/SIBA] onkin sitten oikea laulu, jonka teksti on peräisin tuosta samasta “Des Knaben Wunderhorn” runoelmasta. Mezzosopraano esittää nuorta viatonta sankaria, joka kantaa lapsuuden lujaa uskoa. Hän kohtaa [2:02:00/SIBA] matkallaan enkelin, joka sitten yllättäen osoittautuukin rasistiksi tai muuten vaan käännyttäjäksi. Toisaalta tämä osa voidaan nähdä “Jaakobin painina”, joka muodostaa käännekohdan matkalla kohti ikuisutta ‘Ewigkeit’.
‘Ewigkeit’ viittaa tiettyyn piirteeseen (teemaan tai motiiviin), joka esiintyy säännöllisesti Mahlerin musiikissa, sanallisena tai ilman. Musiikki viittaa Wagnerin oopperaan “Siegfried”, missä Votan jumalan tytär Brünnhilde luopuu jumalten maailmasta ja laulaa Siegfriediin rakastuneena: “ewig war ich, ewig bin ich”.

Tätä ‘Ewigkeit’ -motiivia sovelletaan tässä osassa kohtaan, mistä lienee koko konsertin nimikin kotoisin “… ewig selig Leben” [2:03:17/SIBA], ja finaalissa “Sterben werd ich, um zu leben”. Nämä sanat sopivat yhteen kristillisen uskon kanssa ylösnousemuksen jälkeiseen iankaikkiseen elämään (“Auferstehung”). Mahler syntyi ja kasvoi juutalaisena, mutta kääntyi myöhemmin (1897) katoliseen uskoon – ei kuitenkaan välttämättä vakaumuksen ajamana. Se oli tuohon aikaan välttämätön edellytys tulla pari kuukautta myöhemmin nimitetyksi johtajaksi Wienin Hovioopperaan.
Mahler käytti tätä ‘Ewigkeit’ motiivia monissa muissakin yhteyksissä. “Das Lied von der Erde” päättyy seitsemään kertaan toistettuun “ewig”, jolla viitataan mm. ‘jokavuotiseen kukintaan’ keväisin ja ‘ikuiseen siniseen valoon kaukaisella taivaalla’. Mahler oli kiinnostunut syklisen ikuisuuden ideoista, mukaan lukien inkarnaatio. En ole nähnyt asiaa suoraan tutkittavan, mutta epäilen jonkinlaista synergiaa inkarnaatiota koskevien ajatusten ja hänen kuuluisan tokaisunsa välillä “aikani tulee 50 vuotta kuolemani jälkeen”, joka osoittautuikin täydellisen tarkaksi ennustukseksi. Hän kuoli vuonna 1911, mihin saakka – ja pitkään sen jälkeen – hänen maineensa perustui huippuosaamiseen kapellimestarina ja oopperan johtajana. Kasvava kiinnostus ja arvostus hänen musiikkiaan kohtaan alkoivat kasvaa aika tasan 50 vuotta myöhemmin – eikä into näytä vieläkään laantuvan.
5. “Im Tempo des Sherzo – wild herausfahrend”
Monissa levytyksissä viides osa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa, ”Im Tempo Des Sherzo”, on instrumentaalinen osa. Se alkaa [2:04:25/SIBA] avaamalla portit taivaaseen (tai helvettiin). Seuraavaksi kuuluu raskasta marssimista keskellä myllerrystä ja paniikkia, mutta teoksen loppuakin ennakoidaan. Viimeiset äänet maan päältä kuuluvat lavan ulkopuolella olevasta off-stage orkesterista – ja huilusta lavalla [2:23:15/SIBA]. Toinen osa, ”Langsam, Misterioso”, kutsuu kuoron osallistumaan [2:24:50/SIBA]. Se alkaa kuiskaten, mikä onkin haaste isolle kuorolle. Mutta homma menee pilalle, jos siinä lauletaan liian äänekkäästi. Myöhemmin urutkin liittyvät mukaan ja …


![]()

Sakari Oramo johti professuurinsa päätteeksi herkän ja äänekkään lähdön SIBAsta toivottaen kaikkea hyvää seuraavan sukupolven taiteilijoille. Varsin hyvä taltiointi on verkossa katsottavissa:
https://www.youtube.com/live/PZs3HYqfl38
Fauré Requiem alkaa kohdassa 0:04:00 and Mahler 2 kohdassa 1:18:00. Suorat linkit:
Fauré Requiem ja Mahler 2
M2 osa 1 “Todtenfeier” (1t 18min 00s)
M2 osa 1 “ennakkoaavistus” (1t 27min 30s)
M2 osa 1 “3½ minuutin crescendo” (1t 29min 15s)
M2 osa 1 “trumpetin huuto” (1t 38min 25s)
M2 osa 2 “täysin purjein” (1t 39min 40s)
M2 osa 3 “saarna kaloille” (1t 50min 15s)
M2 osa 3 “kalat polskivat” (1t 55min 50s)
M2 osa 4 “alkuvalo tai ikuinen valo” (1t 59min 30s)
M2 osa 4 “jaakobin paini” (2t 2min 00s)
M2 osa 4 “… ewig selig Leben” (2t 3min 17s)
M2 osa 5 “portit auki” (2t 4min 25s)
M2 osa 5 offstage brass “kaukaisia ääniä” (2t 22min 15s)
M2 osa 5 huilut “linnut vielä laulavat” (2t 23min 15s)
M2 osa 5 kuoro “nouse ylös” (2t 24min 50s)
M2 osa 5 mezzo “usko nyt vaan” (2t 31min 45s)
M2 osa 5 kuoro, orkesteri, urut “sen menoa nyt” (2t 36min 50s)
M2 osa 5 aplodien aika (2t 39min 30s)
Sanat Jaakobin painiin: (J.S. suomeksi vapaasti tulkiten)
| Urlicht
O Röschen rot! Der Mensch liegt in Der Mensch liegt in Je lieber möcht’ ich im Da kam ich auf einen Da kam ein Engelein und Ach nein! Ich liess mich Ich bin von Gott und will Der liebe Gott wird mir wird leuchten mir bis in |
Ikuinen valo
Kuulethan minua! Olemme suuressa Elomme on yhtä Ei tämä nyt ainakaan Kerron kokemuksestani Näin toivon enkelin, joka Ei toki! Olen Jumalasta ja otan Rakas Jumala antaa ja valaisee tieni ikuiseen |
Sanat Ylösnousemukseen: (suomeksikin, kunhan ehdin)
| Auferstehung
Aufersteh’n, ja aufersteh’n mein Staub, Unsterblich Leben! will der dich rief Wieder aufzublüh’n Der Herr der Ernte und sammelt uns ein, die starben! – Friedrich Klopstock O glaube, mein Herz, es geht dir nichts verloren! Dein ist, ja dein, dein, was du geliebt, was du gestritten! O glaube, du warst nicht umsonst Hast nicht umsonst gelebt, Was entstanden ist, Was vergangen, Hör’ auf zu beben! Bereite dich zu leben! O Schmerz! Dir bin ich O Tod! Du Nun bist du bezwungen! Mit Flügeln, die ich in heißem Liebesstreben, wird’ ich entschweben zum Licht, zu dem Sterben werd’ ich, Aufersteh’n, ja aufersteh’n mein Herz, in einem Nu! Was du geschlagen, zu Gott wird es dich tragen! – Gustav Mahler |
Resurrection
Rise again, yes, will you, my dust, Immortal life! will he, who called you, To bloom again The Lord of the harvest and gathers in us, who died. – O believe, my heart, you won’t lose anything! Yours, yes yours, is yours, what you have loved What you have fought for! O believe, you were not born Have not lived in vain, What has come into being, What perished, must Cease from trembling! Prepare yourself to live! O Pain, you From you, have I been O Death, you conqueror Now, are you conquered! With wings which in ardent striving for love, shall I soar upwards to light which no I will die, in order to Rise again, yes, my heart, in an instant! What have you fought for, to God will it lead you! – |
