Mahler kirjallisuutta ja linkkejä

Gustav Mahlerin musiikki ja elämä ovat muodostuneet laajan tutkimuksen ja kirjallisuuden kohteeksi. Hänestä on kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään muusta säveltäjästä. Hieman suomeksikin. Mahler oli kotoisin Böömistä, mutta toiminut saksankielisellä alueella ja esimerkiksi 349 usein pitkää ja pohtivaakin kirjettä Almalle on kirjoitettu saksaksi. Mahleria käsittelevän kirjallisuuden keskeisin kieli on kuitenkin englanti. Näin varmaan siksikin, että kiinnostus säilyi ja lähti kasvuun “toisaalla”. Kuka nyt omalla maallaan? Varsinkaan sen jälkeen, kun näkyvin osa Mahlerista kiinnostuneista oli lähtenyt antisemitismin kehdosta toisaalle (tai toisaalle). Nuo kirjeet ja varmaan lähes kaikki muukin tarpeellinen on jo käännetty englanniksi.

Tämä sivusto on kaksikielinen ja pohjaa enimmäkseen englanninkieliseen lähdeaineistoon. Mikäli tässä päästään alkua pidemmälle, yksityiskohtaisimmat pohdiskelut löytynevät sitten sen kielisistä kirjoituksista ja linkitkin menevät pääosin englannin kielisille sivustoille. Siitä huolimatta, toivomus on, että keskustelua syntyy myös kotimaisella kanavalla.

• Veijo Murtomäki on kirjoittanut artikkelin “Gustav Mahler” osaksi Sibelius Akatemian artikkelisarjaa “Romantiikan orkesterimusiikki saksalaisella kielialueella”, (17.8..2006, päivitetty 12.5.2020). Artikkeli löytyy tästä.
  –
• Kaarinan, Raision ja Turun kaupunginkirjastojen, eli Vaskin musiikkikirjastojen ylläpitämästä Musasto blogista löytyi äsken Kari Pohjolan kirjoitussarja (2014), missä hän kuvailee ja tulkitsee kutakin Gustav Mahlerin kymmentä sinfoniaa ja Das Lied von der Erde’a. En nyt ehtinyt perehtyä kunnolla, mutta vaikuttaa asialliselta ja helposti lähestyttävältä. Analysoidun Das Lied levytyksen valinnastakin tuli heti iso tykkäys (Klemperer, Ludwig, Wunderlich ♥), siis Musasto blogissa.
  –
• Tässä kohtaa ei tule mieleen muuta suomeksi kirjoitettua tai käännettyä kirjaa Gustav Mahlerista kuin yksi, eikä sekään käsittele häntä suoraan, vaan suhteessa Sibeliukseen: Antti Vihinen: “Sibelius & Mahler – Kohtaaminen Helsingissä”, Into Kustannus Oy, 2018, 422s.
  (Alma Mahler-Werfelistä kertoo muistaakseni useampikin kirja)

Rinnakkaisella sivulla esittelen tarkemmin joitakin arvostettuja tiedon ja analyysin lähteitä. Listani saattaa kaivata päivitystä, mutta sisältää peruskiviä, jotka eivät vanhene. Ensinnäkin haluan esitellä kaksi tärkeätä lähdettä Mahlerin elämästä ja päivittäisistä tapahtumista. Kun tässä blogissa kerrotaan ilma lähdeviitettä jostain tapahtumasta, se todennäköisesti löytyy näistä kahdesta lähteestä:

• Henry-Louis de La Grange , Mahlerin elämän, ympäristön ja töiden yhteenveto ja analyysi 4 volyymissä (ja 3 ranskaksi).
• Gustav Mahlerin kirjeet Almalle, toimitettuna taustaa ja tilannetta valaisevin kommentein (saksaksi ja käännös englanniksi).
  –
• Donald Mitchell , toinen erittäin arvostettu ja viitattu “löytöretkeilijä” Mahlerin maailmaan. Hieman eri näkökulmasta, vähemmän elämäkerrallisesta ja enemmän musiikista.

Säveltäjän sijaan säveltämisestä ja analyysistä kiinnostuneille ammattilaisille ja opiskelijoille hyvä lähde voisi olla varhainen tutkimus:

• Paul Bekker , “Gustav Mahlers Sinfonien”, Schuster & Loeffler, Berlin 1921, 360p.
  tai sen käännös englanniksi kommentteineen musiikkitieteen tohtorin väitöskirjana (Boulderissa, missä Mahleria kunnioitetaan asianmukaisesti).

Kaksi itselleni tärkeää lähdettä on myös mainittava:

• Bruno Walter , pieni kirja Mahlerista; kunnioittava muistelmateos ja tutkielma Walterin pomosta ​​ja mentorista.
• ‘Naturlaut’ , Chicagon Mahler-seuran aikakauslehti, jossa julkaistiin inspiroivia artikkeleita ajankohtaisista aiheista ja ‘Chicago Mahlerites’ uutisia edistämään yhteenkuuluvuuden tunnetta muusikoiden ja yleisön välillä.

Näistä ja vähän muustakin tarkemmin englannin kielisellä sivulla:  .